Maailman suosituimmat kissarodut – Persialainen & Exotic
Persialainen
Pitkäturkkinen persialainen on nimensä mukaisesti kotoisin muinaisesta Persiasta. 1500-luvulla tämä haareminaisten lemmikki alkoi levitä Eurooppaan, josta se 1800-luvun lopulla levisi Pohjois-Amerikkaan. Kaikkialla siitä on tullut heti rakastettu ja suosittu kissarotu uskomattoman ihanan luonteensa takia. Suomeen ensimmäiset rekisteröidyt persialaiset saapuivat 1950-luvun lopulla.
Exotic
Exotic on persialaisen lyhytkarvainen muunnos. Exotic on jalostettu Amerikassa 1950-luvulla risteyttämällä persialainen ja amerikkalainen lyhytkarvakissa. Alkujaan risteymää tekivät amerikkalaisen lyhytkarvakissan kasvattajat parantaakseen oman rotunsa väritystä, mutta tulos olikin aivan jotain muuta kuin mitä he odottivat; risteymän jälkeläiset muistuttivat enemmän persialaista kuin amerikkalaista lyhytkarvaa, ja näin uusi rotu oli nähnyt päivänvalon. Suomeen ensimmäinen exotic saapui 1989 Yhdysvalloista.
Luonne
Luonteeltaan persialaiset ja exoticit ovat ystävällisiä ja rauhallisia, mutta silti erittäin leikkisiä ja sopivat hyvin sisäkissoiksi. Sopuisana ne tulevat toimeen myös muiden rotujen kanssa. Persialainen sopii monenlaisille ihmisille ja erilaisiin perheisiin, mutta se ei sovellu ulkokissaksi. Exotic on ehkä hieman vauhdikkaampi luonteeltaan kuin persialainen.
Tyyppi
Rakenteeltaan persialaiset ja exoticit ovat lyhyentanakoita, keskisuuria tai suuria ja vahvarakenteisia kissoja. Pää on pyöreä, silmät suuret ja avoimet. Nenä on lyhyt ja leveä, korvat pienet ja pyöreäkärkiset. Jalat ovat matalat ja paksut, tassut vankat. Persialaisen häntä on lyhyt ja tuuhea, exoticin vastaavasti lyhyt ja tiheä.
Turkki
Persialaisen ja exoticin turkki kammataan, harjataan ja pestään säännöllisesti. Hyvin hoidettuna persialainen on upea ilmestys ja sen omistajasta riippuukin, kuinka kaunis sen pitkä, tiheä ja silkkimäinen turkki on parhaimmillaan. Vaikka exoticin turkki on lyhyt, ei se ole tavallisen lyhytkarvakissan turkin kaltainen. Turkki on pehmeä ja ilmava sekä tavallisen kissan turkkia pidempi ja paksumpi. Näyttelyä varten persialainen ja exotic trimmataan erityisen huolellisesti – onhan kissanäyttely kauneuskilpailu, jossa turkin kunto huomioidaan. Persialainen upeassa turkissaan on näyttävä ilmestys, joka varmasti hurmaa useimmat ihmiset. Lemmikkipersialaisen turkin hoitaminen koostuu samoista elementeistä kuin näyttelykissankin, mutta kyse on enemmänkin kissan kanssa seurustelemisesta. Kissat ovat tottuneet kampaamiseen ja harjaamiseen pienestä alkaen ja useimmat myös nauttivat siitä.
Persialaiskissa pestään 1-2 kuukauden välein ja pesu kuivauksineen vie noin tunnin verran aikaa. Tärkeintä pesussa on saada turkki puhtaaksi ja rasvattomaksi, sillä puhdas turkki ei takkuunnu. Huolellinen kuivaaminen on tärkeää aina pesun jälkeen.
Persialaisia ja exoticeja on hyväksytty lähes 300 eri väriä. Väriryhmiä ovat mm. yksiväriset, valkolaikut, tabbyt, hopeat, savut ja naamiovärit eli colourpointit.