Persialaisen ja exoticin standardi
Rotuina persialainen ja exotic ovat keskisuuria tai suuria kooltaan.
Pää on muodoltaan pyöreä ja massiivinen, tasapainoinen ja kallo on leveä.
Otsa on pyöreä ja posket täyteläiset.
Nenän pitää olla lyhyt ja leveä ja nenässä on oltava selkeästi erottuva stop. Stopin tulee sijaita silmien välissä, ei yläluomien yläpuolella, eikä alaluomien alapuolella. Nenä ei saa olla pystynenä. Nenän varren ja kirsun tulee olla leveä ja sierainaukkojen avoimet mahdollistaen ilman vapaan ja helpon kulkemisen.
Leuka on vahva ja leukaperät leveät ja voimakkaat.
Kissan ilme on kaunis ja avoin.
Korvat ovat pienet ja pyöreä kärkiset sekä sijoittuneena kauaksi toisistaan alas päälaelle.
Silmät ovat suuret, pyöreät ja avoimet sekä kauaksi toisistaan sijoittuneet. Silmän värin täytyy olla säihkyvä, ilmeikäs ja puhdas ko. väriryhmän rotustandardin kuvausten mukaisesti.
Niska on lyhyt ja vahva.
Rakenteeltaan persiaisen ja exoticin pitää olla lyhyen tanakoita, matalajalkaisia ja lihaksikkaita. Rintakehän pitää olla leveä, hartioiden ja selän massiiviset. Jalkojen täytyy olla lyhyet, paksut ja voimakkaat. Tassujen suuret, pyöreät ja vankat, mielellään myös karvatupsut varpaiden välissä.
Exoticin turkki on tiheä, plyyshimäinen ja pehmeä laadultaan. Koska turkki on tiheä, se ei ole vartalonmyötäinen vaan ylöspäin koheneva. Turkki on aavistuksen pidempi kuin brittiläisellä lyhytkarvalla, mutta ei kuitenkaan niin pitkä, että se liehuisi. Persialaisen turkki on pitkä ja tiheä, hieno ja silkkinen laadultaan (ei villava), ja tuuhea kauluri ulottuu hartioilta rintaan saakka. Sekä persialaisen että exoticin turkin väri määräytyy värimääritelmän mukaisesti.
Persialaisen ja exoticin hännän pitää olla lyhyt ja suhteessa vartalon pituuteen, lisäksi hännänpään pitää olla kevyesti pyöristynyt. Exoticin häntä on tiheä karvainen ja persialaisen tuuhea.